Kirjoittanut Samuli A.<\/p>\n\n\n\n
Julkaistu 10.3.2021<\/p>\n\n\n\n
Toipumisorientaatiosta vasta-alkajan silmin n\u00e4htyn\u00e4<\/p>\n\n\n\n
Toipumisorientaation liittyy toipumisen polku -ajattelu. Se l\u00e4htee kohtaamisesta, jossa tapahtuu yhteyden luominen. My\u00f6s toivo, vastuu ja vahvistuminen ovat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana toipumisen polulla. Mielenterveysongelmista toipuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n prosessina, jossa henkil\u00f6 ohjaa itse itse\u00e4\u00e4n ja pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia voimavaroja, joita jokaisella on. Arvot ja asenteet kuin my\u00f6s tunteet ja muut t\u00e4rke\u00e4t asiat ovat mukana t\u00e4ss\u00e4 muutosprosessissa. N\u00e4in ihminen pystyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, vaikka k\u00e4rsisikin mielenterveysongelmista. Toipumisorientaatioajattelussa ei keskityt\u00e4 hoidon t\u00e4rkeyteen, vaan pyrit\u00e4\u00e4n oman itsen parantamiseen my\u00f6s itsen\u00e4isesti toimien.<\/p>\n\n\n\n
Toipumisorientaatio ajattelu on ilmeisesti l\u00e4htenyt liikkeelle Pohjois-Amerikasta kansanliikkeest\u00e4 1970-luvulta. Suomessa t\u00e4t\u00e4 on ollut ainakin 2010-vuodesta asti, jolloin se oli osana kansallista mielenterveys- ja p\u00e4ihdeohjelmaa.<\/p>\n\n\n\n
Toipumisorientaatiota ei pidet\u00e4 keinovalikoimana tai menetelm\u00e4n\u00e4. Toipumisorientaatiossa voidaan kritisoida hoidossa ilmenevi\u00e4 rakenteita ja sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Erilaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja esteet kuntoutumiselle ja hoidon saannille ovat usein ongelmia apua tarvitsevalle. Inhimillisyyden korostaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ja my\u00f6s henkisten tarpeiden huomiointi. Monet asiat saattavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 huomioimatta, ja n\u00e4in ne siis voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman niiden tarvitsemaa huomiota.<\/p>\n\n\n\n
Aina samalla tavalla ajattelu ja toimiminen ovat asioita, joihin toipumisorientaatio pyrkii vaikuttamaan. Voisikin ennemmin ajatella miten ajattelemme, sek\u00e4 kytk\u00f6ksi\u00e4 \u00e4rsykkeisiin, ajatuksiin, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja my\u00f6s tunteisiin. Itsens\u00e4 haastaminen ja muutokseen pyrkiminen ovat tavoiteltavia asioita. Sairauden k\u00e4sitteest\u00e4 irrottautuminen on keskeist\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 vaatii ajattelun muutosta.<\/p>\n\n\n\n
Oman el\u00e4m\u00e4n merkitys ja el\u00e4m\u00e4n tarkoitus ovat keski\u00f6ss\u00e4. N\u00e4iden tarve korostuu, kun koemme kriisin ja haemme uutta suuntaa. Pelkk\u00e4 motivointi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 johda siihen, ett\u00e4 motivoituisimme. Vaan toipujan omat tavoitteet ja kiinnostuksen kohteet ovat motivoitumisessa t\u00e4rkeit\u00e4. Uteliaana pysyminen ja kokemukset onnistumisesta ovat t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 saisimme aktiivisemman otteen, ja joskus ymp\u00e4rist\u00f6, jossa toimimme, vaikuttaa my\u00f6s paljon motivaation syntymiseen.<\/p>\n\n\n\n
Yhteyden luominen itseen ja muihin sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vakavan kriisin j\u00e4lkeen, on uudessa tilanteessa aloitettava. Kohtaaminen on pyritt\u00e4v\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n arvostavana, jotta kohtaaminen tapahtuisi sek\u00e4 ammattilaisen ett\u00e4 kuntoutujan v\u00e4lill\u00e4 rakentavasti. Toivon yll\u00e4pito on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 niin ammattilaiselle kuin vertaisellekin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luottaa toipumisen mahdollisuuteen. Stigman v\u00e4hent\u00e4minen ja positiivisuus v\u00e4h\u00e4isenkin toipumisen suhteen on toivoa luovaa.<\/p>\n\n\n\n
Mielekk\u00e4\u00e4t sosiaaliset roolit ja sosiaaliset tukij\u00e4rjestelm\u00e4t sek\u00e4 vahvuudet ja voimavarat ovat luonteenomaisia toipumisen prosessille.<\/p>\n\n\n\n
Osallisuus on yhteyden luomista itselle t\u00e4rkeisiin ihmisiin, toimintoihin ja asioihin. On eri asia olla aktiivinen toimija kuin passiivinen vastaanottaja. My\u00f6s empatia on osa toipumisorientaatioajattelua. Toipuminen voidaan ajatella aktiivisuuden iloksi, sen sijaan, ett\u00e4 odotetaan asioiden tapahtuvan itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Valtaa voidaan perustella eri tavoin, kuten suojelulla, vastuulla ja toisen edun ajamisella. Kuntoutuja voi olla tavallaan jumissa tilanteessaan, eik\u00e4 luonnollista itsens\u00e4 toteuttamista p\u00e4\u00e4se syntym\u00e4\u00e4n. Toipumisessa on kyse my\u00f6s uskalluksesta. Pelkk\u00e4 turva ja vaarallisuuden v\u00e4lttely voivat olla rajoittavia, olisi ehk\u00e4 parempi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tasapaino turvallisuuden ja uskalluksen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Toipumisorientaatio voi olla hankalaksi koettu ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden vuoksi. My\u00f6s asian mit\u00e4t\u00f6inti tavanomaisuuteen vedoten voi nousta esteeksi. Se voidaan kokea my\u00f6s ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 taakkana.<\/p>\n\n\n\n
Tietty resilienssi eli muutosjoustavuus voidaan n\u00e4hd\u00e4 ominaisuutena palautua kriiseist\u00e4 ja potentiaalina kasvaa kriiseist\u00e4. Resilienssiss\u00e4 ei tulisi pit\u00e4\u00e4 oleellisena vastoink\u00e4ymist\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n, vaan sen tuomat negatiiviset tunteet. N\u00e4ist\u00e4 tunteista yksil\u00f6n olisi pyritt\u00e4v\u00e4 selviytym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Keskusteluissa toipumisorientaatio -ajattelussa kysyt\u00e4\u00e4n osaamisen alueista ja taidoista, itsearvostuksesta, muiden itse\u00e4 kohtaan tuntemasta arvostuksesta, omista itseopituista kuntoutumiseen liittyvist\u00e4 taidoista ja siit\u00e4 mitk\u00e4 itsess\u00e4 arvostetut asiat ja taidot ovat auttaneet aiemmin.<\/p>\n\n\n\n
On ehk\u00e4 parempi ajatella ihmiskeskeisesti kuin sairauskeskeisesti, asiantuntijakeskeisesti kuin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4keskeisesti tai vahvuuskeskeisesti kuin vajekeskeisesti.<\/p>\n\n\n\n
Vertaistuen ja kokemusasiantuntijoiden toiminta kuuluu toipumisorientaatioon. Vertaistoimintaa voi olla keskusteluun pohjautuva vertaisryhm\u00e4 ja ohjattu toiminnallinen vertaisryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Kokemusasiantuntijuuteen liittyy toipumisorientaatiossa kokemusasiantuntijan puheenvuorot, palveluiden ja j\u00e4rjestelmien arviointi, palveluiden kehitt\u00e4minen, ammattilaisen ty\u00f6parina toimiminen ja ammattilaisena toimiminen.<\/p>\n\n\n\n
Kuntoutuja tulisi ottaa mukaan suunnitteluun, joka koskee h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tasavertaiseen yhteisty\u00f6suhteeseen p\u00e4\u00e4stess\u00e4, ei ole kyse ammattilaisen suorittamasta ohjauksesta, vaan t\u00e4ll\u00f6in vaihdetaan kokemuksia ja punnitaan vaihtoehtoja.<\/p>\n\n\n\n
Toipumisen arvioinnissa arvioidaan el\u00e4m\u00e4nlaatua, terveytt\u00e4 ja arkiel\u00e4m\u00e4n asioita. Kuten tyytyv\u00e4isyytt\u00e4, p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 toiminnasta selviytymist\u00e4, tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 omaan itseen, tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ihmissuhteisiin, tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 asuinalueen olosuhteisiin, tarmokkuuden riitt\u00e4vyys arkip\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten ja rahan riitt\u00e4vyys tarpeisiin n\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n
Mielen terveytt\u00e4 voidaan mitata positiivisella mielenterveyden mittarilla. Osallisuutta osallisuuden kokemusmittarilla.<\/p>\n\n\n\n
Kuntoutujan mahdollisuuksiin uskotaan ja kuntoutujan kokemukset ja n\u00e4kemykset ovat yhteisty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohta. Kuntoutuja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 ei puhuta, vaan h\u00e4nelle puhutaan.<\/p>\n\n\n\n
Kukin on joskus toipunut jostakin. T\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 kaikilla on mahdollisuus. T\u00e4ydellist\u00e4 toipumattomuutta ei esiinny miss\u00e4\u00e4n. Voidaan ajatella siirtyv\u00e4mme parantamisesta huolenpitoon.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hde: RVMT-hanke, Markus Raivio<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kirjoittanut Samuli A. Julkaistu 10.3.2021 Toipumisorientaatiosta vasta-alkajan silmin n\u00e4htyn\u00e4 Toipumisorientaation liittyy toipumisen polku -ajattelu. Se l\u00e4htee kohtaamisesta, jossa tapahtuu yhteyden luominen. My\u00f6s toivo, vastuu ja vahvistuminen ovat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana toipumisen polulla. Mielenterveysongelmista toipuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n prosessina, jossa henkil\u00f6 ohjaa itse itse\u00e4\u00e4n ja pyrkii l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia voimavaroja, joita jokaisella on. Arvot ja asenteet kuin my\u00f6s tunteet ja …<\/p>\n