{"id":655,"date":"2024-02-22T10:12:18","date_gmt":"2024-02-22T10:12:18","guid":{"rendered":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/?p=655"},"modified":"2024-02-22T10:24:34","modified_gmt":"2024-02-22T10:24:34","slug":"sosiaalisten-taitojen-opettelusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/blogit\/sosiaalisten-taitojen-opettelusta\/","title":{"rendered":"Sosiaalisten taitojen opettelusta"},"content":{"rendered":"\n<p>22.2.2024<\/p>\n\n\n\n<p>Kirjoittaja: Sami Juntunen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Sosiaalisten taitojen opettelusta osa 1<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalisten taitojen oppimisesta<br>Kun olin 25 vuotias en viel\u00e4 hallinnut sosiaalisia suhteita kuin l\u00e4hipiiriss\u00e4. K\u00e4vin sosiaalisten<br>taitojen kurssin kuntoutuskeskuksessa. Siell\u00e4 opin tervehtimisen t\u00e4rkeyden. Aluksi pidin sit\u00e4<br>naurettavana, mutta my\u00f6hemmin opin huomaamaan, etten itse yleens\u00e4 tervehtinyt<br>j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. Otin sen osaksi tapojani kurssin j\u00e4lkeen. Nyky\u00e4\u00e4n pid\u00e4n sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taitona.<br>30-vuotiaana sosiaalisuus aiheutti v\u00e4hemm\u00e4n haasteita en\u00e4\u00e4. Mielenterveysyhdistyksiss\u00e4 k\u00e4ytetty<br>aika opetti paljon ja harjaantumista tapahtui. Perus sosiaalisuus oli tullut, vaikka pid\u00e4n viel\u00e4<br>hiljaisia hetki\u00e4, enk\u00e4 ole jatkuvasti \u00e4\u00e4ness\u00e4.<br>Opin vertaisohjaajana, kuinka vied\u00e4 keskustelu eteenp\u00e4in. En kuitenkaan kiirehdi siin\u00e4 asiassa,<br>ellei ole tarvetta saada asioita p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen ajallaan. Oma aika ja tila kuuluu jokaiselle ryhm\u00e4l\u00e4iselle,<br>se kuuluu my\u00f6s vet\u00e4j\u00e4lle.<br>Ryhmien ulkopuolella tervehdin ihmisi\u00e4. Jos he hidastavat ja pys\u00e4htyv\u00e4t, vaihdan muutaman<br>sanan heid\u00e4n kanssaan. Jos he kaipaavat kuuntelijaa j\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4ksi ajaksi, kuuntelen ja<br>kommentoin sopivasti. Usein aika lyhyesti tosin.<br>Ajoittain otan Einari sammakon taskusta tai laukusta osaksi keskusteluja. Einari on my\u00f6s hyv\u00e4<br>keskeytt\u00e4misen v\u00e4line. Se kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. Kun Einari on esitelty ja kerrottu sen tausta se on<br>puheissa mukana kuin omana persoonansa.<br>Helpointa minulle on puhua toisten kanssa heid\u00e4n l\u00e4ht\u00f6kohdiltaan l\u00e4ht\u00f6isin. Jos omista asioistani<br>puhun se menee helposti elokuvan teko juttuihin tai listaksi mit\u00e4 olen milloinkin tekem\u00e4ss\u00e4. Sit\u00e4<br>pidet\u00e4\u00e4n sosiaalisena my\u00f6s.<br><br>Haasteista huomioita<br>Suurin haaste sosiaalisten taitojen oppimisessa on ollut koulu kiusaus taustasta johtuva<br>perustaitojen heikkous. Kun ei ole tottunut ottamaan kontaktia s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti<br>taidot voivat olla vajaita. Perustaidot edellytt\u00e4v\u00e4t tietoa, kuinka aloittaa ja lopettaa keskustelu.<br>Tieto siit\u00e4 miss\u00e4 vaiheessa keskustelua ollaan on hyv\u00e4 olla molempien osapuolten tiedossa. Pitk\u00e4t<br>hiljaisuudet ovat todella pahoja, jos ei tied\u00e4 miss\u00e4 vaiheessa keskustelua ollaan. Aina ei tule<br>kysytty\u00e4 \u201doliko viel\u00e4 muuta?\u201d Se lause selkiytt\u00e4\u00e4 ollaanko viel\u00e4 lopussa vai ei.<br><br><strong>Sosiaalisten taitojen opettelusta osa 2<\/strong><br><br>Vaikeuksia sosiaalisessa kanssak\u00e4ymisess\u00e4<br>Hengailun luontevuus oli haastavaa oppia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Seuraavat aiheet kertovat haasteista joita<br>itse olen oppinut.<br><br>Kuinka olla luontevasti l\u00e4sn\u00e4 puhumatta jos ei ole asiaa?<br>Peruskoulussa jouduin tottumaan ihmisten l\u00e4sn\u00e4oloon. Kun yritin tervehti\u00e4 tai puhua, minua<br>moitittiin. Kun aika kului, totuin olemaan itsekseni, ellei joku tullut juttelemaan ja kertoi miksi tuli<br>keskustelemaan kanssani. Toisinaan henkil\u00f6 tuli vain tervehtim\u00e4\u00e4n. Tuolloin en osannut jatkaa<br>keskustelua, ellei itsell\u00e4ni ollut jotain kysytt\u00e4v\u00e4\u00e4. En osannut vastata kovinkaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti,<br>mutta pidin heid\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olostaan. Nyky\u00e4\u00e4n olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 tervehdykseen vastaamalla olen<br>jo sosiaalisesti vaikuttamassa keskustelun kulkuun. Se on terve tapa aloittaa keskustelu.<br>Tervehdykseen vastaamalla opin, mit\u00e4 asiaa henkil\u00f6ll\u00e4 on minulle sill\u00e4 kertaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-left\">Kuinka v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 turhia puhery\u00f6ppyj\u00e4?<br>On ihmisi\u00e4 jotka eiv\u00e4t pid\u00e4 turhista l\u00f6pin\u00f6ist\u00e4. He osaavat kyll\u00e4 kertoa, jos eiv\u00e4t halua small talkia<br>ilman selke\u00e4\u00e4 aihetta. Muiden kohdalla kannattaa aloittaa tervehtimisell\u00e4. Voi kysy\u00e4 mit\u00e4 kuuluu tai<br>kertoa omia kuulumisia. Kun kontakti on luotu ja asiaa itsell\u00e4 ei ole, tervehtim\u00e4ll\u00e4 ja loppusanoissa<br>voi l\u00e4hte\u00e4 jatkamaan matkaa. Usein on hyv\u00e4 tutummiksi tulleille sanoa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n. Toinen hyv\u00e4<br>lopetus on yst\u00e4v\u00e4llinen kommentti. Esimerkiksi: \u201doli kiva rupatella\u201d.<br><br>Miten aloittaa keskustelu tutun kanssa?<br>Tutun kanssa on hyv\u00e4 tervehti\u00e4 ja sanoa terve. Usein on hyv\u00e4 kysy\u00e4 mit\u00e4 kuuluu. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen<br>on hyv\u00e4 kuunnella mit\u00e4 tuttu kertoo. Kun vastaa samoilla sanoilla joita toinen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voi jatkaa<br>keskustelua aiheen sis\u00e4ll\u00e4. Kun menee eri sanoin keskustelua eteenp\u00e4in aihe muuttuu. T\u00e4ss\u00e4 tulee<br>tiedostaa halusiko keskustella samasta aiheesta vai muuttaa aihetta. Molemmat tavat ovat<br>hyv\u00e4ksyttyj\u00e4. En pid\u00e4 huonona vaihtoehtona aiheeseen palaamisella k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toisen sanoihin<br>my\u00f6hemmin. Se l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 ja syd\u00e4nt\u00e4 ja keskustelu voi jatkua samalla aiheella. Sanat:<br>\u201donko viel\u00e4 muuta aiheesta?\u201d Tuo tiedon, jolla luontevasti lopettaa kyseinen aihe, jos on<br>keskusteltu aihe l\u00e4pi k\u00e4yty. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen keskustelu on usein hyvin luontevaa.<br><br>Kuinka aloittaa keskustelu tuntemattoman kanssa?<br>Kun ei ole tavannut toista aiemmin tervehtiminen kuuluu asiaan. K\u00e4den nosto ja terve sana kuuluu<br>hyviin tapoihin. Jos tervehtiminen j\u00e4\u00e4 pois toinen ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 ett\u00e4 on puhumisen<br>kohteena. Moi voi my\u00f6s sanoa terve sanan sijasta. Hyv\u00e4 kysymys jolla aloittaa tuon j\u00e4lkeen on<br>mit\u00e4 kuuluu. Silloin henkil\u00f6 voi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 aiheen josta kertoa. Jos olet asiakaspalvelija on hyv\u00e4<br>kysy\u00e4 miten voin auttaa. N\u00e4m\u00e4 ovat perusasioita havaita keskustelussa.<br><br>Miten suhtautua puolituttuihin?<br>Puolitutut ovat henkil\u00f6it\u00e4 jotka tunnet jotain kautta mutta eiv\u00e4t ole yst\u00e4v\u00e4 tasolla. Ne voivat olla<br>moikkailu tason kavereita. Oma aika menee ennen kuin voi mietti\u00e4 ovatko he yst\u00e4v\u00e4tasolla vai ei.<br>Heid\u00e4n kanssaan juttelu on hyv\u00e4st\u00e4. Jos puolituttu pyyt\u00e4\u00e4 jotain tulee mietti\u00e4 millaisiin pyynt\u00f6ihin<br>suostuu. Rahan lainaaminen on yleens\u00e4 huono asia. Ajank\u00e4ytt\u00f6 pyynn\u00f6n toteuttamiseen taas voi<br>l\u00e4hent\u00e4\u00e4 suhdetta toiseen. Yst\u00e4vyys tulee ajan kanssa kun k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa yst\u00e4vystymiseen.<br><br>Milloin henkil\u00f6 on yst\u00e4v\u00e4si?<br>Kun aikaa on kulunut ja huomaat muistavasi henkil\u00f6n keskusteluja joita aiemmin olet k\u00e4ynyt,<br>henkil\u00f6 voi olla yst\u00e4v\u00e4si. Jos h\u00e4n muistaa niit\u00e4 my\u00f6s, yst\u00e4vyydelle on hyv\u00e4t edellytykset.<br>El\u00e4m\u00e4narvot ja tavat vaikuttavat yst\u00e4vyyden luonteeseen my\u00f6s. Parhaimmillaan yst\u00e4vyys on<br>molemminpuolista vuorovaikutusta.<br><br>Milloin luottaa ihmiseen?<br>Luottamus on monimutkainen asia. Perusluottamusta on hyv\u00e4 olla, mutta t\u00e4rkeiss\u00e4 asioissa se on<br>hyv\u00e4 ansaita teoilla. Kun henkil\u00f6 on toistuvasti pit\u00e4nyt sanansa luottamus voi kasvaa. Petoksen<br>j\u00e4lkeen luottamuksen voi menett\u00e4\u00e4. Kun henkil\u00f6 on pit\u00e4nyt sanansa pitk\u00e4n aikaa luottamus on<br>ansaittu.<br><br>Luottamuksen rajat?<br>Luottamus on kasvava asia kun teot ja sanat pidet\u00e4\u00e4n. Rajana pid\u00e4n asioita jotka ovat hyvin<br>yksityisi\u00e4. Yksityisimm\u00e4t asiat ovat sellaisia joita ei ole hyv\u00e4 kertoa, ellei halua lis\u00e4t\u00e4 luottamusta<br>haavoittuvuuden uhalla. Mik\u00e4 on asia josta ei halua menett\u00e4\u00e4 luottamusta vaihtelee. Sen p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4<br>kukin itse. Ne ovat asoita joista voit sanoa: \u201dt\u00e4m\u00e4 on minun rajani t\u00e4ss\u00e4 asiassa\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Luottamuksen menett\u00e4minen?<br>Luottamus menee helposti jos toinen ei pid\u00e4 sanaansa. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mene kerrasta, mutta se<br>heikkenee. Kun luottamus on mennyt se ei helposti palaudu. Mit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi on asia, sit\u00e4 enemm\u00e4n<br>luottamus s\u00e4rkyy. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ikin\u00e4 palaudu. Varsinkaan silloin kun teko on tahallinen.<\/p>\n\n\n\n<p>Millaista apua on hyv\u00e4 antaa kysytt\u00e4ess\u00e4?<br>Neuvoja on hyv\u00e4 antaa. Miss\u00e4 mik\u00e4kin paikka on. Mik\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmiselle milloinkin voi pohtia.<br>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 apu joka on toiselle t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Voimme kukin olla avun tarpeessa joskus. Siksi voi<br>ajatella vanhan sananlaskun mukaan: \u201dniin mets\u00e4 vastaa kun sinne huudetaan\u201d. Sellaista apua<br>jota itse antaisit kannattaa toteuttaa.<br><br>Mit\u00e4 oletuksia kanssak\u00e4ymisess\u00e4 on?<br>Joitain perusoletuksia on jolloin k\u00e4ymme keskustelemaan. Turvallisuus. Oma tila. Oma aika.<br>P\u00e4\u00e4tt\u00e4minen keskustelun aloittamisesta ja lopettamisesta. Muitakin perusoletuksia on, mutta<br>n\u00e4m\u00e4 ovat yleisi\u00e4.<br><br>Kuinka osoittaa kiinnostusta toisen asioihin?<br>Keskustelun taso riippuu paljon tilanteista ja tuttuuden asteesta. Tuntemattomampaan kanssa<br>usein yksityisimm\u00e4t asiat tulee harvemmin puheeksi. Jos ne tulevat puheeksi on h\u00e4n jo tietoinen<br>siit\u00e4, ett\u00e4 asian jakaminen on itselle ok. Kysym\u00e4ll\u00e4 asiasta voi saada tarkempaa tietoa ja oppia<br>toisesta uutta. Yleens\u00e4 henkil\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t kysymisest\u00e4 vaikkeiv\u00e4t aina vastaakaan kysymykseen<br>tarkemmin.<br><br>Henkil\u00f6kohtaiset heikkoudet?<br>Henkil\u00f6kohtaisten heikkouksien paljastaminen ei ole automaattista. Se tulee tiedostaa kun<br>kyseess\u00e4 on tuntematon tai puolituttu. Emme tunne v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 heikkoutta ja t\u00e4ll\u00f6in on hyv\u00e4 kysy\u00e4<br>tarkemmin asiasta yst\u00e4v\u00e4llisell\u00e4 asenteella. Kun henkil\u00f6kohtainen heikkous on paljastettu, se on<br>hyv\u00e4 ottaa huomioon ainakin ajoittain. Heikkouden huomioiminen l\u00e4hent\u00e4\u00e4 usein<br>yst\u00e4vyyssuhdetta.<br><br>Miten vaihtaa puheenaihetta ottaen toisen huomioon?<br>Puheenaiheen vaihtaminen on usein helpompaa keskeytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jollakin pienell\u00e4 eleell\u00e4 ja<br>jatkamalla toisella aiheella joka ei liity edelliseen keskusteluun. Sanallisesti voi sanoa sanan<br>anteeksi ja jatkaa uuden asian esitt\u00e4mist\u00e4 joillakin lauseilla. Vaikka keskustelu olisi tuolloin<br>loppunut, aihe p\u00e4\u00e4ttyy useimmiten. T\u00e4m\u00e4 tosin saattaa lopettaa korkokeskustelu my\u00f6s.<br><br>Miten vastata kiitoksiin ja kehuihin?<br>Perinteisesti kiitos on hyv\u00e4 sanoa. Jos toinen kiitt\u00e4\u00e4 ole hyv\u00e4 on toimiva yleinen vastaus. Muitakin<br>tapoja on. Yleist\u00e4 on toisen tahon huomioon ottaminen tavalla jota h\u00e4n voi arvostaa.<br><br>Sosiaalisuudesta<br>Sosiaalisuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 paljon kysymyksi\u00e4, eik\u00e4 vastaukset ole itsest\u00e4\u00e4n selvi\u00e4. Osa l\u00f6ytyy<br>kokeilemalla, mutta yleistyksi\u00e4 on vaikea tehd\u00e4. Tervehtiminen on yleens\u00e4 turvallinen vaihtoehto.<br>Mit\u00e4 kuuluu kysymys my\u00f6s. Muut s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat ryhm\u00e4 kohtaisia.<br>Yst\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kukin itse, milloin toinen sit\u00e4 on. Voi olla my\u00f6s tilanne, jossa toinen pit\u00e4\u00e4<br>yst\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja toinen ei. Sosiaalisuus on hyvin mutkikasta joskus.<br>Vaikeata on luottaa itseen. Moni k\u00e4rsii siit\u00e4. Muihin luottaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta luottamus tulisi<br>l\u00e4hte\u00e4 itsest\u00e4. N\u00e4in ollaan itsen\u00e4isi\u00e4 ja riippumattomia.<br>Vertaisohjaajana toimiessani, olen oppinut sosiaalisia taitoja. Aina en ole luottanut itseeni. Olen<br>oppinut luottamaan itseeni suuren palaute m\u00e4\u00e4r\u00e4n j\u00e4lkeen. Ne olivat j\u00e4rjest\u00e4en positiivisia. Siksi<br>kysyn edelleen palautetta ryhm\u00e4n j\u00e4senilt\u00e4. P\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti palaute on positiivista. <\/p>\n\n\n\n<p>Jos jotain yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 tapahtuu, saatan saada siit\u00e4 negatiivista palautetta. Se yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 on esimerkiksi karkkien<br>puuttuminen ryhm\u00e4ss\u00e4, johon niihin on totuttu.<br>Haasteena minulla on edelleen nuhtelu. Olen huono ottamaan sit\u00e4 vastaan ja huono my\u00f6s<br>antamaan sit\u00e4. Tuntuu ett\u00e4 \u201dj\u00e4\u00e4tyisin\u201d nuhtelussa. On my\u00f6s vaikea antaa lis\u00e4\u00e4 nuhtelua<br>ensimm\u00e4isen lauseen j\u00e4lkeen. Silloin yleens\u00e4 rauhoitun. Toisaalta se nuhtelu mik\u00e4 minulta tulee on<br>yleens\u00e4 rakentavaa.<br>Vaikeista asioista puhumalla olen oppinut rauhallisen ilmaisun t\u00e4rkeyden. Se on minulle luontaista.<br>Kun saan puheenvuoron yleens\u00e4 rauhoitun, vaikka olo olisi kiihtynyt. Jos minut j\u00e4tet\u00e4\u00e4n<br>puheenvuorotta tai puhutaan p\u00e4\u00e4lle oloni on kuin paniikissa. Se vaan ei yleens\u00e4 n\u00e4y ulosp\u00e4in.<br>Olen harjaantunut haasteiden osalta voittajaksi. Olen tehnyt paljon tunnety\u00f6t\u00e4 niiden<br>voittamiseksi. Tulos n\u00e4kyy. Koen harvat sosiaaliset tilanteet ahdistavina tai pystyn katsomaan niit\u00e4<br>objektiivisesti hermostumatta. Jos itseeni kohdistuu kritiikki\u00e4, se voi olla edelleen vaikea kest\u00e4\u00e4,<br>ellei se ole rakentavaa. Rakentavassa kritiikiss\u00e4 n\u00e4en ne asiat mihin tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota.<br>Haukkuminen taas saa minun suojaukset toimimaan ja k\u00e4perryn kuoreen pitk\u00e4ksi aikaa.<br>Haasteet eiv\u00e4t ole sosiaalisuudesta mahdottomia p\u00e4\u00e4st\u00e4 yli jos niihin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tarpeeksi aikaa.<br>Minun tapauksessani se tarkoitti vuosia. Parasta on kun n\u00e4kee oman edistymisen ja pystyy<br>sanallistamaan sen osa alueiksi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tiivistettyj\u00e4 ajatuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Heikot sosiaaliset taidot, kuinka oppia yleistyksi\u00e4 sosiaalisuuteen, luottamus itseen, nuhtelun<br>vaikeudesta, tunnety\u00f6st\u00e4<br>Kun on heikot sosiaaliset taidot niin se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa raamien puuttumista. Ei tervehdit\u00e4.<br>Ei aloiteta tutusti ja turvallisesti keskustelua tutustumalla. Usein aloitetaan suoraan asiaan<br>menem\u00e4ll\u00e4. Ei esitt\u00e4ydyt\u00e4 tai kysyt\u00e4 nime\u00e4. Ei kiinnitet\u00e4 huomiota eleisiin tai \u00e4\u00e4nenpainoihin.<br>Vaikeus on oppia mitk\u00e4 asiat ovat kulloinkin t\u00e4rkeit\u00e4 sosiaalisuudessa. Yleistyksi\u00e4 on vaikea tehd\u00e4.<br>Siksi t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kannattaa mietti\u00e4 omia vahvuuksia. Minulla ne ovat rehellisyys ja rauhallisuus.<br>Niihin pohjustan oman sosiaalisuuteni. Niit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n usein arvossa ja olen siit\u00e4 iloinen. On<br>tervehtimisen vaihe. On asia vaihe. On keskustelu asiasta vaihe. On mielipiteen jako vaihe. On<br>oppimisen vaihe ja lopetus vaihe. N\u00e4m\u00e4 vaiheet usein tulevat keskustelun aikana esiin. Alussa<br>niit\u00e4 voi joutua miettim\u00e4\u00e4n erikseen, mutta kokemuksen my\u00f6t\u00e4 niihin tottuu. Luottamus itseen voi<br>olla vaikeaa. Jos me s\u00e4timme itse\u00e4mme sis\u00e4isesti, voi olla vaikea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6t\u00e4tuntoa muilta.<br>Kun luottamuksen itseen oppii sallii itselle heikkouksiakin. Hyv\u00e4ksyy keskener\u00e4isyytens\u00e4. Nuhtelua<br>pid\u00e4n vaikeana lajina. Mietin asiaa omasta n\u00e4k\u00f6kulmastani ja nuhtelua on tullut paljon ja monesti<br>mielest\u00e4ni turhasta. Nuhtelua tehdess\u00e4 on hyv\u00e4 tiedostaa: kuinka itse reagoisin tuohon? Tunnety\u00f6<br>on aikaa viev\u00e4\u00e4. Sit\u00e4 ei kannata kiirehti\u00e4, jotta kehittyisi tunteiden esitt\u00e4misess\u00e4 ja kokemisessa.<br>Kannattaa antaa itselle tilaa ja aikaa tunnety\u00f6n tekemiselle. Se tekee meist\u00e4 ihmisen.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>22.2.2024 Kirjoittaja: Sami Juntunen Sosiaalisten taitojen opettelusta osa 1 Sosiaalisten taitojen oppimisestaKun olin 25 vuotias en viel\u00e4 hallinnut sosiaalisia suhteita kuin l\u00e4hipiiriss\u00e4. K\u00e4vin sosiaalistentaitojen kurssin kuntoutuskeskuksessa. Siell\u00e4 opin tervehtimisen t\u00e4rkeyden. Aluksi pidin sit\u00e4naurettavana, mutta my\u00f6hemmin opin huomaamaan, etten itse yleens\u00e4 tervehtinytj\u00e4rjestelm\u00e4llisesti. Otin sen osaksi tapojani kurssin j\u00e4lkeen. Nyky\u00e4\u00e4n pid\u00e4n sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taitona.30-vuotiaana sosiaalisuus aiheutti v\u00e4hemm\u00e4n &hellip;<\/p>\n<p class=\"read-more\"> <a class=\"\" href=\"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/blogit\/sosiaalisten-taitojen-opettelusta\/\"> <span class=\"screen-reader-text\">Sosiaalisten taitojen opettelusta<\/span> Lue lis\u00e4\u00e4 &raquo;<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-blogit"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=655"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":671,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/655\/revisions\/671"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.mielenterveyskuntoutujienkonsoli.fi\/newmain\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}